Hiilijalanjäljen pienentämisen ei tarvitse olla hakuammuntaa. Hankkeen ympäristötavoitteet saavutetaan varmemmin, kun näkökulma käännetään yksittäisistä ratkaisuista kokonaisuuteen ja päätökset tehdään mutun sijaan tiedolla.

– Ympäristö- ja energiatavoitteisiin pääsyyn on lukemattomia hyviä keinoja. Oikeita ja vääriä vaihtoehtoja ei oikeastaan ole, vaan kyse on siitä, tukevatko ratkaisut toisiaan vai kumoavatko ne toistensa hyödyt, sanovat energiapalveluiden projektipäällikkö Oskari Loikkanen ja elinkaaripalveluiden projektipäällikkö Joonas Ryynänen.

Laskennallista hiilijalanjälkeä pienentävät toimenpiteet eivät aina paranna E-lukua samassa suhteessa: esimerkiksi maalämmöllä on suurempi vaikutus hiilijalanjälkeen kuin E-lukuun. Toisaalta vaikkapa seinäeristettä paksuntamalla voidaan saavuttaa säästöjä energiankulutuksessa mutta tuotevaiheen hiilijalanjälki saattaakin kasvaa.

Järkevimmät toimenpiteet löydetään, kun tarkastelussa huomioidaan valintojen kokonaisvaikutus. Energia- ja ympäristöanalyysien sekä luotettavien laskelmien avulla voidaan varmistaa, että olennaiset mahdollisuudet tulevat kartoitetuiksi eikä budjettia valu tehottomiin investointeihin.

– Samoilla euroilla voidaan päästä hyvin monenlaisiin lopputuloksiin. Eri näkökulmien ja vaihtoehtojen yhteensovittamisella löytynyt ratkaisu on yleensä kestävin, taloudellisin ja tuottavin.

Kartoita hankkeeseesi sopivat mahdollisuudet

Lainsäädäntöön vuonna 2025 tuleva hiilijalanjäljen laskenta kattaa koko rakennuksen elinkaaren. Se pitää ottaa huomioon esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, energiantuotannossa ja käytönaikaisessa energiankulutuksessa.

Vaihtoehtoja kannattaa vertailla suunnittelijoiden kanssa niin hiilipäästöjen, energiankulutuksen kuin kustannustenkin näkökulmasta.

– Optiplanilla ympäristö- ja energia-asiantuntijoiden laskelmia hyödynnetään jo projektin alkuvaiheessa, jolloin hanke ohjautuu alusta asti oikeaan suuntaan ja tuottaa varmemmin halutun lopputuloksen.

Materiaalivalinnat: Betonia vai puuta? Millä kannattaa eristää?

Materiaalivalinnoissa hiilijalanjälkeen vaikuttavat ennen muuta materiaalin tuotantotapa, kierrätysaste sekä valmistukseen kulunut energia. Suurin vaikutus on betonilla ja teräksellä. Niissä ratkaisevaa on muun muassa kierrätysmateriaalin osuus sekä valmistuksessa käytetty energianlähde, joka näkyy sekundäärisesti tuotteen hiilipäästöinä.

– Betonin hiilijalanjälkeen vaikuttaa jopa se, valetaanko rakenteet paikan päällä vai käytetäänkö valmiita elementtejä. Jos betonin kuivumisaika on pidempi, sen resepti voi olla erilainen ja usein myös vähähiilisempi, Ryynänen kertoo.

Tärkeä merkitys on myös eristeillä. Parempilaatuinen eriste on tuotevaiheessa kalliimpi, mutta usein hiilijalanjäljeltään merkittävästi parempi ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempi. Materiaalien laadun näkökulmasta valinnat kannattaa suhteuttaa rakennuksen sijaintiin ja elinkaaren pituuteen.

– Viime vuosina yleistynyttä puuta on järkevää hyödyntää siellä, missä sitä ei tarvitse huoltaa jatkuvasti. On eri asia käyttää puuta meren rannalla sijaitsevan rakennuksen eteläjulkisivuna kuin varjoisella sivulla tai lasitettujen parvekkeiden taustaseininä.

Energiantuotanto: Mikä uusiutuva energianlähde sopii tontille? Entä käyttötarkoitukseen?

Energiantuotannossa ratkaisevat rakennuspaikan ja alueen mahdollisuudet. Aluksi kannattaakin selvittää, mitä rajoituksia eri energiantuotantomuotojen hyödyntämiselle on. Esimerkiksi maalämmössä tontin kallioperän lämmönjohtavuus vaikuttaa siihen, kuinka monta kaivometriä joudutaan poraamaan.

– Pienemmille tonteille ei välttämättä mahdu tarpeeksi monta energiakaivoa, jotta energiajärjestelmä olisi taloudellisesti kannattavaa toteuttaa niillä. Tällöin saattavat tulla kyseeseen moninkertaisesti syvemmät kaivot, joita ei välttämättä tarvita kuin yksi, kertoo Loikkanen.

Taloyhtiöissä suuremmat aurinkosähköjärjestelmät ovat aiempaa kustannustehokkaampia, koska kiinteistösähkön tarpeen yli tuotettu aurinkosähkö voidaan nykyään jyvittää asukkaiden sähkönkulutukseen.

– Monen paikkakunnan verkkoyhtiöt mahdollistavat tämän jo. Pakollista siitä tulee lakimuutoksen myötä kesäkuussa 2022.

Energiankulutus: Hyödynnä talotekniikkaratkaisut ja passiiviset keinot!

Elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen voi vaikuttaa materiaalivalintojen lisäksi talotekniikkaratkaisuilla.

– Ilmanvaihdon ja valaistuksen energiatehokkuuteen panostaminen on yleensä kustannustehokas keino, Loikkanen kertoo.

Passiiviset keinotkin kannattaa Loikkasen ja Ryynäsen mukaan hyödyntää mahdollisimman pitkälle.

– Esimerkiksi parvekkeiden tai porrashuoneiden sijoittelulla sekä ikkunan muodoilla voidaan saavuttaa energiansäästöjä huomioiden samalla vaikutukset tilojen olosuhteisiin. Energiansäästöä ei ole tarkoitus tehdä viihtyvyyden kustannuksella. Arkkitehti sekä ympäristö- ja energia-asiantuntijat löytävät yhdessä parhaat ratkaisut.

Tilaa uutiskirje

Subsciption Blog