70-luvulla rakennetun Itä-Pasilan ensimmäisestä linjasaneerauksesta otettiin kaikki irti käytönaikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja asumismukavuuden parantamiseksi. Joustava, tiivis yhteistyö auttoi pääsemään maaliin pitkässä hankkeessa, jossa piti huomioida niin käyttötarkoitusten muutokset, korkean rakentamisen reunaehdot kuin matkan varrella ilmenneet muutostarpeet.

Vuonna 1976 valmistuneiden 12- ja 13-kerroksisten asuinkerrostalojen saneerauksessa suunnittelua ohjasivat 2020-luvun käyttäjien ja omistajan tarpeet.

– Putkiremonttia suunniteltaessa on hyvä hetki miettiä, miten rakennusten tuottavuutta voisi parantaa ja käytönaikaista hiilijalanjälkeä pienentää. As. Oy Pasilantornien hankkeessa tätä lähdettiin ratkomaan selkiyttämällä yleisten tilojen funktioita sekä tehostamalla energiankulutuksen seurantaa, sanoo hankkeen työmaan aikainen pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti Kati Uhre.

Nelivuotisessa hankkeessa toisen talon ensimmäisen kerroksen toimistoja muutettiin kerhotilaksi sekä asunnoiksi, joihin rakennettiin terassit. Molemmissa taloissa ullakkokerrosten saunoja vähennettiin neljästä kolmeen, jolloin yhden kokoa saatiin kasvatettua suurempia seurueita varten. Ullakoille rakennettiin myös uudet yhteistilat sekä terassit jokaiselle saunaosastolle.

Hissikuiluja jatkettiin ullakkokerrokseen saakka esteettömyyssyistä, ja irtaimistosäilytykselle saatiin lisää tilaa kylmäkellareita pienentämällä. Lisäksi 92 huoneistoa peruskorjattiin täysin.

Lopputuloksena talot päivittyivät nykypäivään kokonaisvaltaisesti asuntojen pintoja myöten, ja elämyksellisissä kattosaunoissa kylpeminen on energiatehokasta lämmön talteenoton ansiosta. Talteenottojärjestelmään kytketyllä ohjelmistolla ja vesimittareilla asukkaat pystyvät myös seuraamaan energiankulutusta sekä varaamaan sauna- ja pesulavuoroja.

Monialaisella suunnittelulla ratkottiin tilankäytön haasteet

Nykyaikaisen talotekniikan sovittaminen vanhoihin rakenteisiin ei ole koskaan yksinkertaista, mutta erityisen haastavaa se on tornitaloissa. Mitä korkeampi rakennus on, sitä enemmän erilaiset vedot vaativat tilaa ja sitä ahtaampia reitit ovat.

– Pasilantornien talot ovat vieläpä yksiportaisia, joten putkia ja sähkövetoja oli todella paljon. Päädyimme sijoittamaan kaikki käyttövesi-, ullakon lattialämmitys- ja LTO-putket sekä sähkö- ja telejohdot porrashuoneisiin. Asuntoihin johtavat sähkö- ja putkireitit käytiin läpi tarkasti yhteistyössä sähkö- ja rakennesuunnittelijan kanssa, koska ovien yläpuolinen raudoitus asetti rajat tekniikkaa varten tehtävien reikien koolle, määrälle ja etäisyydelle, kertoo vastaava LVI-suunnittelija Annika Kraft.

Ullakkokerrokset rakennettiin uusiksi rakenteita myöten. Optiplanin suunnittelijat saivat yhdistää osaamisensa, jotta esimerkiksi lämmön talteenoton poistoilmapuhaltimet saataisiin mahtumaan kerrokseen ja IV-konehuoneeseen.

– Yksityiskohtia oli lukuisia, mutta aikataulussa pysymisessä auttoi se, että hankkeen suunnittelijat tulivat samasta talosta. Kysymiseen oli matala kynnys ja päätöksiä saatiin aikaan tarvittaessa nopeasti.

Tarve määrää yhteydenpidon tahdin

Kaikkien osapuolten tiivis yhteistyö tuli entistä tärkeämmäksi, kun suunnitelmiin tuli muutostarpeita matkan varrella. Esimerkiksi huoneistojen remontteja päädyttiin laajentamaan.

Urakoinnissakin oli monta toimijaa putki- ja sähköurakoitsijoista terassirakennetoimittajiin. Pakka pystyttiin pitämään kasassa, kun yhteisiä toimintatapoja kehitettiin ketterästi. Työmaavaiheessa alettiin esimerkiksi pitää työmaakokousten lisäksi erillisiä suunnittelukokouksia, joihin osallistuivat kaikki osapuolet taloyhtiön edustajista urakoitsijoihin ja suunnittelijoihin. Niissä lisäsuunnittelutarpeet pystyttiin ottamaan huomioon viiveettä. Samaan aikaan yhteyttä pidettiin aktiivisesti rakennusvalvontaan.

– Jokainen muutos on osa isompaa kokonaisuutta. Siksi työmaan aikana tehtävien suunnitelmamuutosten kaikki vaikutukset pitää pystyä ennakoimaan. Syntynyt lopputulos on aikaa kestävä, Uhre sanoo.

Tilaa uutiskirje

Subsciption Blog