Moni kerrostalossa asuva on tottunut elämään kiireistä arkea, jossa kotona ei ehdi käydä kuin nukkumassa. Eikä siellä kyllä oikein mitään muuta voi tehdäkään, kiitos yksipuolisen asuntorakentamisen.

Tehokkuus- ja tottumussyistä kerrostalot ovat toistensa kopioita. Samalla kaavalla rakentaessa optimoidaan asuntojen määrä minimivaatimusten puitteissa. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa asunnon materiaaleihin – siis jos on riittävän ajoissa matkassa.

Juuri nyt monissa huonompien kulkuyhteyksien päässä olevissa taloyhtiöissä asuntoja jää käsiin, vaikka samaan aikaan etenkin suurimmissa kaupungeissa on pulaa asunnoista. Miksi asunnot jäävät myymättä?

Asunnon tulee sopia elämään, ei toisin päin

Itse epäilen yhdeksi syyksi sitä, että ihmiset eivät enää halua sovittaa elämäänsä asuntoon, vaan asunnon tulee sopia heidän elämäänsä. Suuruuden ekonomian myötä asuntorakentamisessa on unohdettu kaksi keskeistä asiaa: ihmisten yksilölliset tarpeet ja monipuolisen kaupunkiympäristön luomat mahdollisuudet.

Suuruuden ekonomian myötä on unohdettu ihmisten tarpeet ja monipuolisen kaupunkiympäristön luomat mahdollisuudet.

Juha Vihma, suunnittelujohtaja, arkkitehdit

 

 

Kaunis koti ei lohduta, jos se mahdollisuuksien sijaan rajoittaa asukkaan arkea. Esimerkiksi työn murroksen myötä jokaisen ei tarvitse matkata työpaikalle päivittäin. Mutta jos asunnossa ei ole työhuonetta, taloyhtiö ei tarjoa puitteita etätyölle ja lähin etätyökahvila sijaitsee kaukana, asunto ei houkuta. Se ei sovi ihmisen elämään.

Kun tilojen erilaiset käyttötarkoitukset unohdetaan ja suunnitellaan samalla kaavalla, ollaan monelle taloyhtiölle kiusallisen tutussa tilanteessa, jossa yhteiskäyttötilat ovat jatkuvasti vajaakäytöllä. Onko meillä siihen varaa?

Asuinalueista tulee palvelualustoja

Monipuolisella ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla voidaan luoda miellyttäviä ympäristöjä, joissa yksittäisten rakennusten sijaan suunnitellaan laajempia alueita alueella asuvien ihmisten ja heidän arkensa näkökulmasta.

Nukkumalähiöiden sijaan asuminen tulisi nähdä osana kaupungin palveluverkostoa. Kun asuminen suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta, on helppo huomata, ettei jokaista rakennusta varten tarvitse rakentaa esimerkiksi omaa, toistensa kaltaista kerhotilaa.

Väitän, että kun tilojen hallintaa keskitetään ja siirrytään taloyhtiön pakollisesta pahasta pienyrittäjyyttä tukevaan puolikaupalliseen tai kaupalliseen toimintaan, pystytään jopa nykyistä vähemmällä panostuksella rakentamaan asukkaille laadukas palveluverkosto: esimerkiksi juhlasali, työpaja, korttelisauna, kuntosali hierojayrittäjän työpisteellä sekä etätyötila.

Esimerkkejä löytyy jo meiltä Suomestakin: Jätkäsaaren Airut-korttelissa kuusi asuinkerrostaloa on kaikki kytketty toisiinsa. Rakennukset yhdistävien nivelosien katot muodostavat yhteisiä oleskelu- ja leikkialueita. Osa asuntojen yhteistiloista, kuten saunaosastot, kerhotila ja pesula, on toteutettu yrittäjävetoisina. Asunnotkaan eivät ole toistensa kopioita, huonetiloja on sijoiteltu ja muotoiltu eri tavoin ja pohjaratkaisuissa huomioidaan erilaiset perhetilanteet. Korttelissa on myös toimisto- ja liiketiloja.

Jotta Airut-korttelin kaltainen kokonaisvaltainen asuinympäristöjen suunnittelu voi yleistyä, on päästävä eroon nurkkakuntaisesta ajattelusta ja perinteisiin takertumisesta. Nähtävä arkkitehtisuunnittelu toiminnallisten kokonaisuuksien, verkostojen ja ihmisvirtojen suunnitteluna yksittäisten rakennusten suunnittelun sijaan.

Haluatko kokonaisvaltaista arkkitehtisuunnittelua? Autan mielelläni!

Juha Vihma
juha.vihma [at] optiplan.fi

Tutustu myös: