Mitä korkeammiksi asuintalot nousevat, sitä tärkeämmässä roolissa talotekniset ratkaisut ovat asumismukavuuden ja elinkaaren aikaisten kustannusten minimoinnin näkökulmasta.

Tornitalot halkovat siluettia jo useimmissa suuremmissa kaupungeissa. Korkean rakentamisen pääpaino onkin tällä hetkellä korkealaatuisessa asuntotuotannossa. Näiden talojen asukkailla on lupa odottaa investoinniltaan sekä asumismukavuutta, pitkäaikaista huoltovapautta että asumisen energia- ja kustannustehokkuutta.

Talotekniikalla on yllä mainittujen osalta merkittävämpi rooli kuin joskus edes osataan ajatella. Suomessakin on korkeita kohteita, joissa alakerroksissa tuntuu vetoa ja ylempänä viilennetään huoneistoa talvellakin, veden lämpö tai virtaus ei ole tasainen tai huoneistoon kantautuu hajuja tai ääniä muualta rakennuksesta.

Painehäviö ja hormi-ilmiö alkavat vaikuttaa toden teolla kun rakennetaan yli 10-kerroksisia taloja.

Pekka Pessi, aluepäällikkö, Pirkanmaa

 

 

 

Korkeuden mukanaan tuomaa mittakaavaa muun muassa painehäviössä tai hormivaikutuksessa ei aina ole ennakoitu. Ilmiöt ovat sinänsä tuttuja kaikessa rakentamisessa, mutta toden teolla ne alkavat vaikuttaa, kun rakennetaan yli 10-kerroksisia taloja.

Korkean rakentamisen ratkaisuja ei voi vetää hihasta

Me optiplanilaiset olemme olleet mukana suomalaisessa korkeassa rakentamisessa sen alusta asti. Esimerkiksi 21-kerroksisen Luminaryn suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2012, jolloin korkeaan rakentamiseen ei ollut edes ohjeistoja.

Nykyään niitäkin alkaa olla, mutta olennaista on, ettei korkean rakentamisen osalta ole olemassa mitään vakioituja suunnitteluratkaisuja. Jokainen rakennus on yksilö ja valintoihin vaikuttaa niin ympäristö kuin arkkitehtuurikin.

Mitään nyrkkisääntöjä ei voikaan antaa, mutta seuraavat esimerkit antavat suuntaa:

1. Hormit. Esimerkiksi Myyrmäentie 2:n hankkeessa hormit jaettiin osiin niin, ettei yhtämittaisia kanavia pääse syntymään.

2. Vedenpaine. Luminaryssa vedenpaineen tasaisuus taataan automaattisesti toimivalla paineenkorotusasemalla. Kaukolämmitystä ja -viilennystä varten ei tarvita erillistä paineenkorotusta, vaan lämpö ja viilennys saadaan riittävällä paineella alhaalta yläkerroksiin saakka.

3. Laitevalinta. Korkeissa rakennuksissa kaikkien putkistoihin liitettyjen laitteiden on siedettävä kovaa painetta ja niiden käyttö on suhteutettava pitkiin matkoihin. Perinteiset alhaalta ylös -vedot eivät tulleet esimerkiksi Luminaryn sähkösuunnittelussa kysymykseen, vaan mittarikeskukset on asennettu joka toiseen kerrokseen ja ATK- ja telekeskukset joka kuudenteen kerrokseen.

4. Ilmanvaihto. Jos esimerkiksi Luminaryyn olisi tehty keskitetty ilmanvaihto, vesikatolle johtavia isoja hormeja olisi tarvittu useita. Kaikki hormien vaatima tila olisi ollut pois myytävistä neliöistä. Huoneistokohtaisen koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon ansiosta vesikatolle tulee sen sijaan ainoastaan yhdeksän tuuletusviemäriä. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa jäteilman ulosviennit piti miettiä tarkkaan paitsi raitisilmaventtiilien sijainnin myös rakennuksen kantavuuden kannalta.

Simulointi avuksi korkeaan rakentamiseen

Tornitaloissa jokaisen valinnan vaikutus toiseen on aivan eri mittakaavassa kuin matalassa rakentamisessa. Mitä korkeampi ja paremmin varusteltu rakennus, sitä enemmän tilaa talotekniset laitteet ja erilaiset vedot vievät ja sitä tarkemmin ne on suunniteltava yhdessä muiden suunnittelijoiden kanssa.

Parhaiten tornitalojen suunnittelun monimutkainen palapeli taklataan jo suunnittelupöydällä simuloinnin avulla. Siinä nähdään nopeasti eri valintojen vaikutukset toisiin ja voidaan suunnitella parhaat tavat toteuttaa talo.

Parasta on, että simulointi poistaa tarpeen luottaa mutuun. Kaikki päätökset tehdään tutkitun tiedon pohjalta. Riskien ennaltaehkäisy on kaikkien etu.

Kirjoittaja: Pekka Pessi on Optiplanin aluepäällikkö Pirkanmaalla. Hän on ollut vastaavana LVI-suunnittelijana esimerkiksi Tampereen Luminaryn hankkeessa.

Tutustu simulointiin >>
Tutustu Luminaryyn >>
Tutustu Kustannusohjattuun suunnitteluun >>
Lue myös Projektiuutisten juttu Luminarysta >>

Jutun kuva: Leinelän keskuskortteli, kiitos Kuvatoimisto Kuvio!