Sanonta ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” pitää osuvasti paikkansa korkeassa rakentamisessa. Tornitaloja rakennettaessa mitään ratkaisua ei voi pitää itsestään selvänä, koska ongelmia ei voi ratkaista perinteiseen tapaan työmailla. Simuloinnin avulla haasteet ratkaistaan jo suunnittelupöydällä.

Korkea rakentaminen lisääntyy Suomessa vauhdilla. Vaikka tornitaloja on rakennettu vasta 1970-luvulta alkaen, ne halkovat siluettia jo useimmissa suuremmissa kaupungeissa.
Kaupungistumisen myötä rakennettu ympäristö muuttuu yhä tiiviimmäksi, joten rakentamista on pakko suunnata ylöspäin. Nykyään korkean rakentamisen pääpaino onkin asuntotuotannossa.

Meneillään on useita hankkeita, joissa alun perin asuinkäyttöön suunniteltuja, mutta sittemmin toimistoiksi saneerattuja kiinteistöjä muutetaan takaisin asunnoiksi.

Simuloinnit auttavat ennakoimaan

Korkea rakentaminen on väistämätön ratkaisu kaupunkirakentamiseen, mutta silti rakennuttajat suhtautuvat siihen kokemukseni mukaan usein varauksella. Aivan aiheeton huoli ei olekaan: tornitalohankkeissa ei pärjää matalampien rakennusten opeilla.

Eri vaihtoehtojen simulointi ennen työmaavaihetta on olennainen osa tornitalojen suunnittelua.

Simuloinnin avulla voidaan ratkaista esimerkiksi se, miten painesuhteet saadaan mahdollisimman tasaisiksi niin, ettei ilmanpaineen vaihtelu viilennä taloa tarpeettomasti. Samoin on tärkeää huomioida jo ennakkoon tuulen voimakkuuden vaihtelun mukanaan tuomat hormivaikutukset eri kerroksissa – puhumattakaan savupiippuilmiöstä, joka saa lämpimän ilman nousemaan ylös kuiluissa ja putkissa.

Tutkitun tiedon avulla myös rakennuttaja voi luottaa siihen, että hanke onnistuu.

Pekka Pessi, aluepäällikkö, Pirkanmaa

 

 

 

Tällaisia haasteita ei kerta kaikkiaan voi ratkoa perinteiseen tapaan työmaalla.

Olemme olleet mukana esimerkiksi Tampereen maamerkin, 21-kerroksisen Luminaryn suunnittelussa. Lisäksi olemme tehneet ylipaineistussimulointeja ja hormivaikutusten tutkimuksia ja tilanneet yhteistyökumppaneiden kautta tuulilaskelmia.

Tutkitun tiedon avulla myös rakennuttaja voi luottaa siihen, että hanke onnistuu.

Entistä tiiviimpi yhteistyö

Tornitalot haastavat kaikki rakentamiseen osallistuvat entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

Suunnittelun näkökulmasta tämä näkyy esimerkiksi LVI-suunnittelijoiden ja rakennesuunnittelijoiden yhteispelissä. Jo seinien dimensioita ja kantavuuksia suunnitellessa on huomioitava, ettei rakennukseen pääse syntymään esimerkiksi yhtenäisiä hormikuiluja, jotka aiheuttavat ongelmia ilmanpaineelle ja lämpötiloille.

Kokemukseni on, että jos jokin asia tuntuu epävarmalta suunnitteluvaiheessa, se tulee varmasti vastaan myös työmaalla. Virheistä opitaan -ajattelussa on aina riskinsä, mutta erityisesti sitä kannattaa välttää korkeassa rakentamisessa, jossa jokainen ratkaisu vaikuttaa kokonaisuuteen.

Kirjoittaja:
Pekka Pessi on Optiplanin aluepäällikkö Pirkanmaalla. Hän on ollut vastaavana LVI-suunnittelijana Tampereen Luminaryn hankkeessa.

Jutun kuva:
Tampereen maamerkki Luminary, kiitos Tietoa Finland Oy!

PS. Kiinnostaako tietomallintaminen tai kustannusohjattu suunnittelu?

Tilaa uutiskirje

Subsciption Blog