Rakentamisen ympäristötietoisuus typistyy usein rakennusmateriaalien valintaan tai rakennusmateriaalien kierrätykseen. Niin hyviä ja kannatettavia asioita kuin ne ovatkin, ympäristötietoisessa rakentamisessa nämä ovat vain jäävuoren huippu!

Ympäristöministeriön mukaan 50% maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen ja 40% primäärienergiasta käytetään rakennuksissa. Edelleen 35% maailman kasvihuonekaasuista syntyy rakennussektorilla ja tästä ympäristökuormasta 63% syntyy elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta ja 37% varsinaisesta rakentamisesta.

Suomen tavoitteena on olla johtava kiertotalousmaa 2025 ja hiilineutraali 2045.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan innovaatioita. Pienet tuunaukset eivät enää auta.

Tähän pääsemiseksi tarvitaan muutakin kuin pientä tuunaamista rakennusmateriaaleissa. Tarvitaan innovaatioita, joilla vähennetään materiaalien kulutusta, varmistetaan, ettei rakenneta yhtään turhaa, tyhjäkäytölle jäävää tilaa ja ohjataan ihmisiä käyttämään rakennuksia energiatehokkaammin.

Kokonaisuus ratkaisee

Suurimmat vaikutukset ovat päätöksillä, joita tehdään jo rakentamisen alkumetreillä: rakennuspaikan valinnalla ja rakennetun ympäristön kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Hyvä rakennusmaa alkaa olla monessa paikassa kortilla. Siksi korkean rakentamisen trendi on kasvava meillä Suomessakin. Puhumattakaan maailman metropoleista.

Rakennuspaikka määrittelee, voiko rakennuksesta tulla koskaan hiilineutraali.

Siksi on äärimmäisen tärkeää pysähtyä miettimään rakennuspaikkaa. Se määrittelee sen, voiko rakennuksesta tulla koskaan hiilineutraali tai voidaanko sille tulevaisuudessa laskea jopa hiilikädenjälkeä, eli onko rakennuksella myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennuksen rakentamista.

Peräänkuuluttamassamme kokonaisvaltaisessa hiilineutraaliuteen tähtäävässä suunnittelussa huomio tulee kiinnittää myös seuraaviin asioihin:

  • Rakennus itsessään ja sen tilarakenne: Rakennuspaikka ja rakennuksen sovittaminen ympäröivään rakennuskantaan ja alueiden tarkastelu kokonaisuutena. Tarvitaanko jokaiseen rakennukseen esimerkiksi samankaltaisia yhteiskäyttötiloja, vai voidaanko niitä hyödyntää ristiin?
  • Talotekniikka, energiatalous ja automaatio: Miten erityisesti energian ja veden kulutukseen voidaan vaikuttaa teknisillä suunnitteluratkaisuilla tai esimerkiksi rakennuksen sijoittelulla tontille?
  • Toiminnallinen perusratkaisu: Vastaavatko rakennuksen toiminnallisuudet tätä päivää? Ylläpidetäänkö turhaan tiloja, jotka jäävät käyttämättä ihmisten asumistottumusten muuttuessa? Tukeeko rakennus esimerkiksi yhteisöllisyyttä, jonka on todettu tutkimuksissa vaikuttavan positiivisesti ihmisten haluun kantaa vastuuta ympäristöstä?
  • Palvelutasot ja käyttäjäohjaus: Miten käyttäjiä ohjataan ja opastetaan rakennuksen nykyaikaisten ratkaisujen käyttöön?

Mielestämme tätä kokonaisuutta ei ole ymmärretty kunnolla. Ehkä siksi, että ketju on niin pitkä ja mukana on satoja toimijoita. Suomessa esimerkiksi maakuntakaava päivittyy äärimmäisen harvoin ja ohjausjärjestelmä on jäykkä. Yhteistyömallit ja yhteinen, konkreettinen tavoite puuttuvat.

Hiilineutraalius jää kuitenkin saavuttamattomaksi tavoitteeksi, ellei rakentamisen ympäristötietoisuutta aleta katsoa kokonaisuutena, yhdessä!
Haluatko sinäkin olla mukana hiilineutraalin rakentamisen tavoitetta toteuttamassa? Kutsumme sinua yhteistyöhön ja keskusteluun aiheesta tunnisteella #parempaasuunnittelua.

Kirjoittajat: Suunnittelujohtaja Juha Vihma ja Energiasuunnittelun ryhmäpäällikkö Jani Hannén.

Satojen yksityiskohtien BREEAM

Kuva: breeam.com

Rakentamisen ympäristöluokituksista esimerkiksi BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) ohjaa ajattelemaan laajoja kokonaisuuksia rakennuksen suunnittelusta rakentamiseen ja käyttöön.

Optiplanilla on erittäin vankka kokemus näistä laskennoista: yli 60 % Suomessa tehdyistä BREEAM-sertifioiduista uudis- ja korjausrakentamiskohteista ovat Optiplanin arvioimia.

BREEAMissa rakennuksen ympäristövaikutuksia tarkastellaan monilla tasoilla johtamisesta energian- ja vedenkulutukseen, käytettyihin materiaaleihin, maankäyttöön ja liikenteeseen.