Rakennushankkeen mahdollisuudet luodaan ja riskit torpataan hankekehityksen ja asemakaavoituksen aikana. Mutta vain, kun mukana on oikea osaaminen.

Hankekehitys ja asemakaavoitus lukitsevat rakennushankkeen kannalta tärkeimmät päätökset. Ne kannattaa perustaa tietoon olettamusten sijaan. Minusta kenenkään ei kannata tyytyä keskiarvoratkaisuun tutkimatta rakennushankkeen koko potentiaalia ja tunnistamatta harmaita, paljon riskiä sisältäviä alueita.

Jokainen rakentaja haluaa kannattavan ja lisäarvoa tuovan hankkeen. Kun tavoitteet ovat korkealla, ei ole mitään järkeä edetä hankkeen alussa minimipanoksella ja odottaa maksimiarvoa. Ne eivät mahdu samaan projektiin.

Minusta kenenkään ei kannata tyytyä keskiarvoratkaisuun tutkimatta rakennushankkeen koko potentiaalia.

Juha Vihma, suunnittelujohtaja, arkkitehdit

 

 

Tavoitteet saavutetaan aidolla yhteistoiminnalla niin, että alkuvaiheen suunnittelussa on arkkitehdin lisäksi tarvittavia muiden suunnittelualojen osaajia, tilaaja, urakoitsija ja yhä useammin myös loppukäyttäjä.

Päätä faktaan perustuen silloin, kun päätöksillä on merkitystä

Ajatus yhteistoiminnasta on iso muutos tiukassa istuvaan tapaan edetä rakennushankkeiden suunnittelussa. Tyypillisestihän eteneminen on melko suoraviivaista: luonnossuunnittelu tilataan arkkitehdilta valmiiseen asemakaavaan. Kasvamassa on ilokseni myös trendi, jossa suunnittelu arkkitehdin kanssa aloitetaan asemakaavasta.

Kummankin nykyisen tavan ongelma on kuitenkin se, että työn tekee vain yksi ammattilainen. Arkkitehti, jolla ei voi – eikä tarvitsekaan – olla osaamista kaikilta suunnittelualoilta!

Kaikkein järkevintä ja tuloksellisinta on kokemukseni mukaan tehdä alkuvaiheen suunnitelmat sellaisen tiimin kanssa, joka tuo pöytään faktoja mutun sijaan. Joka katsoo kokonaisuutta niin, että harmaatkin alueet riskeineen valaistaan. Joka pystyy auttamaan tilaajaa tekemään päätöksiä, joilla on merkitystä.

Jos nämä varhaisen vaiheen päätökset lyödään lukkoon vain yhden ammattilaisen avulla, esimerkiksi LVIS- tai rakennesuunnittelusta tulee vaikutusmahdollisuuksien osalta lähinnä juustohöylän käyttöä. Jokainen turha kustannus on toki järkevää höylätä pois, mutta osaoptimoinnilla aikaansaadut vaikutukset ovat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, mitä voidaan saada aikaan hankesuunnittelu- tai asemakaavoitusvaiheessa.

Varhaisen suunnitteluvaiheen dream team

Varhaisen suunnitteluvaiheen dream teamissa on mukana arkkitehdin lisäksi esimerkiksi ympäristö- ja energiasuunnittelun ammattilaisia sekä rakenne- tai lvis-suunnittelun ammattilaisia. Lisäksi tiimissä on aktiivisesti tilaajan lisäksi mukana urakoitsija, rakennuttaja ja rakennuksen tulevat käyttäjät.

Alkoi kuulostaa kalliilta tuhlaukselta?

Kaikkia yllämainittuja ei tarvitse osallistaa suunnitteluun jatkuvasti – vain sen verran, mikä on kunkin kohteen erityispiirteiden näkökulmasta tarpeellista. Toivoisin todella, että koko alallamme alettaisiin luottamaan toisiimme entistä enemmän. Suunnittelijat itse ovat parhaita kertomaan, keiden osaamista kannattaa hyödyntää missäkin hankkeessa.

Rakentaminen on aina ollut monialaista hommaa. Parhaatkaan suunnittelijat eivät pysty yksin ratkaisemaan ongelmia. Ei sinunkaan tarvitse, kun vain uskallat luottaa suunnittelijakumppaniin.

Katso video paremmasta suunnittelusta:

PS. Tämä postaus on osa neljän artikkelin juttusarjaamme paremmasta suunnittelusta. Lue myös muut artikkelit  suunnittelusopimuksista ja suunnittelun ohjauksesta.